Palkka-avoimuus ja työhyvinvointi

Palkka on työelämän kovaa ydintä. Se määrittää, miten elämme, mitä voimme valita ja miten koemme asemamme yhteiskunnassa ja työyhteisössä. Silti palkasta puhutaan usein suppeasti, vain lukuna tai kustannuksena.

Vähemmän on käyty keskustelua siitä, miten palkka vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin tai miten palkka-avoimuus rakentaa luottamusta, tasa-arvoa ja kestävämpää työelämää. Näitä kysymyksiä EU:n uusi palkka-avoimuusdirektiivi nostaa väistämättä esiin.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on edistää naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa lisäämällä palkkojen läpinäkyvyyttä. Direktiivi velvoittaa työnantajia tarjoamaan tietoa palkkatasoista jo rekrytointivaiheessa, kieltää palkkasalaisuuslausekkeet ja vaatii suurilta yrityksiltä säännöllistä raportointia sukupuolten palkkaeroista. Lisäksi työntekijöillä on oikeus saada tietoa samanarvoista työtä tekevien keskipalkoista sukupuolen mukaan eriteltyinä.

Direktiivi tulee voimaan kansallisesti viimeistään vuonna 2026.

Palkka vaikuttaa hyvinvointiin, työssä ja sen ulkopuolella

Riittävä, oikeudenmukainen ja avoimesti perusteltu palkka on yksi työhyvinvoinnin kulmakivistä. Se ei ole vain vastike tehdystä työstä vaan se on myös viesti arvostuksesta ja osa työntekijän kokonaishyvinvointia. Palkka mahdollistaa palautumisen tukemisen: terveellisen ruokavalion, vapaa-ajan, liikunnan ja tarvittaessa myös mielenterveyspalvelut. Jos palkka ei riitä, palautuminen jää vajaaksi, kuormitus kasvaa ja hyvinvointi vaarantuu.

Palkka vaikuttaa myös psykologisesti. Kun työntekijä kokee, että häntä kohdellaan reilusti ja että hänen panoksensa näkyy myös ansioissa, se vahvistaa motivaatiota ja sitoutumista. Epäoikeudenmukaisuus puolestaan murentaa luottamusta ja luo epävarmuutta, joka heikentää työilmapiiriä ja lisää stressiä sekä halukkuutta vaihtaa työpaikkaa. Tästä syystä palkka ei ole vain yksilön asia se on myös koko työyhteisön ilmapiiriä rakentava tai mahdollisesti myös horjuttava tekijä.

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo konkreettisia muutoksia

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaat parantamaan palkkatiedon saatavuutta ja ehkäisemään sukupuoliperusteista palkkasyrjintää. Taustalla on pysyvä ja merkittävä ongelma: EU-maissa naisten palkka-ansiot ovat keskimäärin 13 % pienemmät kuin miesten. Suomessa ero on EU:n keskiarvoa suurempi, 16,7 %.

Direktiivi velvoittaa työnantajia muun muassa:

• ilmoittamaan avoimissa työpaikoissa palkkahaitarit

• antamaan työntekijöille tiedot keskipalkoista sukupuolen mukaan eriteltyinä

• raportoimaan palkkaeroista (yli 100 työntekijän yrityksissä)

• perustelemaan yli 5 %:n palkkaerot objektiivisesti tai tekemään palkka-arviointi yhdessä henkilöstön kanssa.

Palkka-avoimuus rakentaa reilumpaa työelämää

Palkka-avoimuusdirektiivi ei ole vain sääntelyä. Se on työkalu luottamuksen rakentamiseen. Kun palkkakäytännöt ovat avoimia ja ymmärrettäviä, työntekijöiden luottamus työnantajaan vahvistuu, sitoutuminen kasvaa ja turhat epäluulot väistyvät. Samalla työnantaja rakentaa mainetta vastuullisena ja tasa-arvoa edistävänä organisaationa. Tällä on merkitystä niin rekrytoinneissa, maineessa kuin työntekijöiden sitoutumisessa.

Palkka-avoimuus ja oikeudenmukainen palkkapolitiikka eivät ole vain hallinnollisia velvoitteita. Ne ovat osa työpaikkojen kulttuuria, jossa työntekijöiden hyvinvointi, arvostus ja yhdenvertaisuus otetaan tosissaan.

Nyt on oikea hetki kysyä, kuinka reilu ja avoin palkkapolitiikka meillä oikeastaan on? Ja mitä se kertoo siitä, miten kohtelemme ihmisiä?